6 kuukautta…
Puol vuotta Saksassa on nyt takanapäin ja vieläkin on välillä vaikee tajuta, että täällä sitä nyt ollaan. Puoliväli on ylitetty ja viiden kuukauden päästä ollaankin jo kotimatkalla… Siis mitä ?
Tällä hetkellä oman pään sisällä on melkonen myräkkä. Toisaalta tuntuu että täällä on eletty jo pieni ikuisuus ja toisaalta tuntuu, että vastahan tänne tultiin. Toisaalta mua pelottaa, että aika loppuu kesken, mutta toisaalta mä en malttais odottaa, että pääsen takasin kotiin. Välillä kauhistuttaa ajatella, että miten siihen Suomen elämään hypätään takasin mukaan, mutta välillä haluaisin vaan päästä niiden tuttujen ja turvallisten arkitoimien pariin.
Musta itestäni tuntuu, että mä oon nyt vasta pääsemässä kunnolla vaihtovuoden makuun. Perheenvaihdon myötä mulla alko ihan toisenlainen elämä Saksassa. Kuukaudet ”edellisen elämän” parissa ei ollu hirveen helppoja ja hauskoja, mutta mä uskon ja toivon, että ne kasvatti mua ihmisenä ja luulen, että oon nyt paljon vahvempi. Vaikka tää puol vuotta täällä onkin ollut aikamoista vuoristorataa, niin tää on ollu joka tapauksessa mun elämän uskomattominta, unohtumattominta ja parhainta aikaa. Hetkeäkään mä en oo katunu, että lähin tänne.
Loppuun vielä yks biisi mitä on tullu kuunneltua ahkerasti tän puolen vuoden aikana, niin hyvinä kun huonoinakin hetkinä.
Kelly Clarkson - Breakaway
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti